Copy
Valtakunnallinen vuoden Kylä 2015 on Alpua | Muutoksia YhteisöLeaderiin |Lokaali valloitti Raahen ja paljon muuta...
View this email in your browser
Nouseva Rannikkoseutu ry - Uutiskirje

Valtakunnallinen vuoden Kylä 2015 on Alpua

Suomen Kylätoiminta ry on valinnut Vuoden Kyläksi 2015 Alpuan kylän Raahesta Pohjois-Pohjanmaalta.

Alpua tunnetaan aktiivisena, nykyaikaisena ja uskaliaana kylänä. Kylässä on hyvät mekanismit lähidemokratiaan. Suuri osa vaikuttamisesta tapahtuu kuntaliitoksen myötä perustetussa aluelautakunnassa, jossa kylästä on edustaja. Kylän hankesalkku on suuri ja hankerahojen käyttö merkittävää.

Alpuan kylä on ollut kuntapalveluita menettävä osapuolena, mutta kylä on parhaansa mukaan uudelleenjärjestänyt jo osan tarvittavista palveluista. Alpua on ostanut koulukiinteistön, josta kehitetään kylän monipuolista palvelukeskusta. Päivähoito hoidetaan yksityisessä päiväkodissa. Uusi kyläkauppa on avattu ja myös postipalvelut ovat palanneet alueelle. Kylällä on omavarainen energiayksikkö, joka tuottaa energiaa valtakunnankin verkkoon myytäväksi. Kylän erikoisuutena on yksityisen sektorin ja kylän yhteistyöllä hankittu sähköauto, joka on kylän yhdistysten käytössä. Aktiivisessa kylässä on paljon toimintaa ja tapahtumia, joita järjestetään yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Alpuan kylä on ansainnut paikkansa Vuoden 2015 kylänä. Näyttöä ja intoa kylän kehittämiseen on vaikka kuinka paljon. Tämä kylä on sellainen, joka innostaa muitakin kyliä.

www.alpuanseutu.fi ja Alpuan kylän facebook-sivut

 

Norsulle jaettavaksi 4 miljoonan euron potti!

Maa- ja metsätalousministeriö valitsi vuoden 2015 alussa 54 Leader-ryhmää, jotka vuosina 2015–2020 kehittävät maaseutua kaikkialla Suomessa. Leader-työtä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, jonka varoista noin viisi prosenttia on Leader-työlle. Ryhmät saivat yhteensä 300 miljoonan euron rahoituksen, joka koostuu EU:n, valtion ja kuntien varoista. Jokainen ryhmä laati oman alueensa tarpeisiin perustuvan kehittämisstrategian, jonka laatu vaikutti ryhmän saaman rahoituksen määrään. Varoja kohdistettiin erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle.

Nouseva Rannikkoseutu ry on yksi valituista Leader-ryhmistä ja se sai jaettavakseen neljä miljoonaa euroa vuosien 2015-2020 aikana. Rahoitusta myönnetään sekä yrityksille että yleishyödyllisille toimijoille. Norsun toiminta-alueeseen kuuluvat Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Tyrnävä. Norsun laatima strategia rankattiin valtakunnallisesti kolmanneksi parhaaksi, joten rahoituksemme nousi noin 15% huolimatta siitä, että entisen Rantsilan kunnan alue siirtyi Keskipiste-Leaderin alueelle muun Siikalatvan kunnan tavoin.

Uutta tällä ohjelmakaudella on sähköinen haku Hyrrä-järjestelmän kautta. Järjestelmä vaatii toimiakseen yrityksen tai yhdistyksen katso-tunnisteet sekä tunnisteille Hyrrä-käyttäjän valtuudet. Sähköisen järjestelmän etuna on ympäri vuorokauden avoinna oleva haku sekä kustannustehokkuus erilaisten kopiointi- ja postitusvaiheiden poistumisen myötä.
 
Norsun toimistolla pyritään toimimaan asiakaslähtöisesti ja matalan kynnyksen periaatteella. ”Meille voi kyllä tupsahtaa ja tullaankin monesti jo ideavaiheessa kysymään, mitä olemme mieltä ja miten voisimme auttaa”, toiminnanjohtaja Soila Haapsaari kehottaa. Monet kyläyhdistykset ja yritykset tietävätkin jo tulla kysymään apua Norsun tiimiltä. Norsulaiset jalkautuvat kentälle esimerkiksi uusien yrittäjien tilaisuuksiin ja yhteistyö myös muiden alueen toimijoiden, kuten yrityspalvelujen kanssa toimii. Asiakasta autetaan tarvittaessa eteenpäin oikeaan osoitteeseen selkokielellä, eikä etukäteen tarvitse osata hankemaailman sanastoa tai erilaisten tukimuotojen ehtoja.
 

Mihin Norsulta voi hakea tukea?

Nouseva Rannikkoseutu ry myöntää rahoitusta sekä yrityksille että yleishyödyllisille toimijoille. Yritykset voivat saada tukea kone- ja laitehankintoihin, rakentamiseen, remontointiin tai aineettomiin investointeihin 35% kustannuksista. Tukea voi hakea myös yrityksen perustamiseen, toiminnan uudistamiseen tai erilaisiin kokeiluihin perustamistuen kautta. Perustamistukea on mahdollista Leader-ryhmän kautta saada 5.000 – 10.000 euroa (. ELY-keskuksen kautta perustamistukea voi saada 5.000 – 35.000 e) ja kokeilurahaa 2.000 – 10.000 e. Kokeilurahan avulla tuetaan tuote- ja palvelukehitystä. Leader-ryhmät tukevat pääsääntöisesti pieniä 1-2 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja ELY-keskus tukee tätä isompia yrityksiä.

Yrityksille oiva työkalu on myös yritysryhmähanke. Sen puitteissa 3-10 mikroyritystä voi yhdessä kehittää toimintaansa, markkinointiaan, tuotteitaan, palveluitaan tai vaikkapa yhdistää voimansa yhteisyrityksen kautta. Yritysryhmähankkeiseen saa 75% tuen, joten kyseessä on varsin merkittävä kannustin yhteistyölle.

Yhteistyöhankkeisiin rahoitusta on saatavissa muutoinkin hyvin. Koordinointi- ja aktivointityyppisessä yhteistyöhankkeessa kootaan yritysten kehittämistarpeita sekä etsitään uusia markkinoita ja yrittämisen mahdollisuuksia. Tämän tyyppinen hanke voi saada täyden 100%:n tuen. Hanke ei tarjoa suoraan yrityksiä hyödyntäviä neuvontapalveluita vaan tulosten tulee olla kaikkien alueen yritysten käytettävissä. Koordinointi- ja aktivointityyppistä hanketta voikin käyttää erityisesti yritysryhmähankkeiden valmisteluun.

Tiedonhankintahankeilla (teollinen tutkimus, tuki 80%) voidaan hankkia ja tuottaa pienille yrityksille uutta tietoa ja taitoa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai olemassa olevien tuotteiden, prosessien tai palveluiden huomattavaksi parantamiseksi. Tietoa voidaan hankkia myös prototyyppien rakentamiseen tai kehittämistyötä tukevan pilottihankkeen suunnitteluun. Tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämishankeilla (kokeellinen kehittäminen, tuki 60%) voidaan kehittää uusia tai parantaa olemassa olevia tuotteita, palveluita tai prosesseja sekä testata ja pilotoida niitä.

Muita yleishyödyllisiä tuettavia kohteita ovat investoinnit kuten esimerkiksi kylätalojen kunnostus tai irtaimiston hankinta. Yleishyödyllisiin investointeihin saatava tuki on 60% ja yksityisestä rahoituksesta jopa ¾ osaa voi olla talkootyötä. Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tukea voi saada 80% ja tämän tyyppisessä hankkeessa voi kehittää esimerkiksi uutta toimintaa kylälle. Erilaisiin esiselvityshankkeisiin ja koulutus- tai tiedonvälityshankkeisiin on mahdollista saada 90% tuki.
 

Muutoksia YhteisöLeaderiin

Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallitus päätti kesäkuun kokouksessaan, että jatkossa YhteisöLeader -tukea myönnetään vain uusille hakijoille. Tukea voi siis saada sama yhdistys tai aikuisten ryhmä vain kerran ja mikäli yhdistys on jo aikaisemmin saanut Kylä- tai YhteisöLeader -tukea, se ei ole uusi hakija. Rajoitus ei koske maaseuturahaston alaisia EU-tukia.

Tukea on käytettävissä vuosittain rajattu määrä ja sen myöntäminen halutaan jatkossa painottaa NuorisoLeader -tukiin. Nuorten ryhmät voivat hakea NuorisoLeader -tukea myös useammankin kerran. Hakemuksissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että hanke on aidosti nuorten oma projekti eikä esimerkiksi jonkun yhdistyksen projekti, johon nuoret on vain nimetty hakijoiksi.

Huom! NuorisoLeaderia voi hakea vähintään kolmen hengen ryhmät. Poikkeustapauksessa, hakijan ollessa 4H-yritys, NuorisoLeaderia voi hakea myös yhden henkilön ”ryhmä”.

Lue lisää Nuoriso- ja YhteisöLeaderistä!
 

Lokaali valloitti Raahen

Syyskuun 5.-6. päivä vietettiin Raahessa todellista superviikonloppua. Paikallistoimijat eri puolilta Suomea kokoontuivat viettämään 31. kerran valtakunnallista Lokaali-juhlaa. Lokaali on kaikille avoin tapahtuma ja tarjoaa paikallisesta kehittämisestä kiinnostuneille paljon nähtävää ja koettavaa. Viikonlopun aikana järjestettiin Lokaalin ohella Kylien tori ja Rompetori sekä Pekan Pimiät kaupunkitapahtuma.
 
Norsu oli vahvasti mukana superviikonlopun järjestelyissä toteuttamalla päiväretkiä Raahen seutukunnan kyliin ja kohteisiin. Suosituimmalla retkellä tutustuttiin rakenteilla olevaan Hanhikiven ydinvoimala-alueeseen, Alpuan kylän energiaratkaisuihin ja Kopsan tuulivoimapuistoon. Muilla retkillä tutustuttiin lähialueen luontokohteisiin, raahelaisiin taiteilijoihin ja käsityöläisiin sekä seutukunnan teolliseen perinteeseen. Wanhan kaupungin kävelykierroksilla ja Raahen Fiian purjehduksilla sai tuntumaa historiaan ja merellisyyteen.

Lokaali oli verkostoitumisen ja yhdessäolon juhlaa. Iltajuhlassa Pieksämäen Kylät ry:n leikkimielisen Speed Dating ohjelmanumeron avulla kannustettiin yleisöä jakamaan hyviä kokemuksiaan. Matkanivan nuorisoseura hauskuutti yleisöä Huivi näytelmällään pohtimalla EU-tarkastajien ja salarakkaiden ihmissuhde kiemuroita. Lokaalin pääjuhlassa jaettiin paikallistoiminnan vuotuiset huomionosoitukset ja julkistettiin vuoden 2015 kylä.
 
Lokaalin tapahtumiin osallistui 300 ja koko superviikonloppuun liki 10 000 kävijää. Tapahtuman järjestelyissä olivat Norsun ohella mukana Raahen kaupunki, Raahen kylät, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ja raahelaiset ajoneuvoharrastajat monien muiden toimijoiden ohella.  
 
Ensi vuonna Lokaali järjestetään Päijät-Hämeessä Heinolassa.
 
Lisätietoa facebookista
 

Retket.fi kokosi Perämeren ja Pohjois-Pohjanmaan luontomatkailupalvelut yhteen osoitteeseen

Kalastus- ja luontomatkailuhanke päättyy syyskuussa 2015. Hankkeessa kehitettiin Perämeren ammattikalastajien matkailupalveluja Kokkola-Tornio akselilla. Näkyvimpänä tuloksena julkaistiin Retket.fi –matkailuportaali, jonka alle koottiin Perämeren ja Pohjois-Pohjanmaan alueen monipuolisia luontomatkailupalveluja. Sivusto toteutettiin yhteistyössä Oulun Yritystakomon matkailutiimin kanssa.

Retket.fi nostaa esille yksittäisiä, konkreettisia matkailupalveluja, jotka on esitelty tuotekorttimuodossa. Sivustolla on tällä hetkellä 35 palveluntuottajaa, joilta on listattuna yhteensä 84 erilaista luontomatkailupalvelua. Mukana on mm. kalastuspalveluja, villiyrttiretkiä, ratsastusvaelluksia, venematkoja ulkosaaristoon sekä melontaretkiä.

Markkinointi on edelleen yksi suurimmista pienten yritysten kipukohdista. Retket.fi on auttanut matkailijoita ja paikallisia asukkaita löytämään tämän alueen monipuolista luontomatkailutarjontaa. Yhteismarkkinoinnin suuntaan on tehty vasta pieni pintaraapaisu. Kalastusmatkailun merkittävyyttä on helppo peilata länsinaapuristamme. Ruotsissa kalastusmatkailu tuo jopa miljardien kruunujen tulot paikallisille yrityksille. Suomi laahaa kehityksessä jäljessä, mutta voimme ottaa mallia Ruotsin systeemistä ja kehittää sitä omaan suuntaamme vastaamaan kysyntää ja paikallisia mahdollisuuksia.

Mitä jäi rysään ohjelmakaudelta 2008-2015?

Vuonna 2008 maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Suomeen seitsemän kalatalousryhmää. Perämeren kalatalousryhmä oli yksi valituista. Kalatalousryhmätoiminta oli tuolloin uusi toimintatapa, joka vastasi lähinnä maaseudun kehittämisessä käytettyä Leader-metodia.
 
Kalatalousryhmän toiminta-alueeseen kuuluivat Perämeren rannikko Kokkolasta-Tornioon sekä Pyhäjärvi. Kalatalousryhmälle osoitetuista varoista rahoitettiin elinkeinokalatalouden kehittämis- ja investointihankkeita. Kalatalousryhmän aktivointityön tuloksena hankkeita ohjattiin myös muihin rahoituslähteisiin.
 
Uudesta toimintatavasta, kentän aktivoinnista, yhteistyön tiivistämisestä ja siitä että, kentälle annettiin päätäntävaltaa syntyi 53 hanketta. Hankkeisiin käytettiin noin 1,4 miljoonaa euroa.
 
Toimintaympäristöä kunnostettiin satamahankkeiden kautta ja kalastajien hygieniaosaamista lisättiin koulutuksin. Jatkojalostukseen laitettiin paukkuja, satamiin hankittiin ahvenen halkaisukoneita. Tärkeässä roolissa olivat pyydystekniikan kehittäminen ja hylkeen aiheuttamien vahinkojen vähentäminen. Alueella käynistettiin myös uusia kalatapahtumia, joissa tehtiin tunnetuksi vähempiarvoista kalaa.
 
Perämeren rannikon kalatalousryhmän loppujulkaisu on nyt valmistunut. Julkaisussa ruodittiin onnistumisia ja jatkokehittämistarpeita. Raportin löydät tästä. Toivottavasti niistä löytyy vinkkejä myös tulevalle ohjelmakaudelle.

Myönteisen päätöksen saaneet yritys- ja hanketuet

YRITYSTUET

Toiminimi (Siikajoki)
toteutettavuustutkimus, energiantuotanto
 
J. Sipola Ky (Raahe)
investointituki (rakentaminen), kuntosalitoiminta

HANKETUET

Temmeksen kyläyhdistys ry (Tyrnävä)
yleishyödyllinen investointihanke
Temmeksen vanha urheilukenttä kunnostetaan kyläläisten vapaa-ajan viettoon ja urheilutoimintaan.
 
SF-Caravan Lohenpyrstö ry
yleishyödyllinen investointihanke
SF-Caravan Lohenpyrstö ry on ostanut Varkauden kaupungilta 2012 toisen huoltorakennuksen, joka on rakennettu talkoovoimin 2012-2014. Tässä investointihankkeessa rakennuksen vanhat ulko-ovet uusitaan.
 
Siikajoen kunta
yleishyödyllinen kehittämishanke
Hankkeen tavoitteena on valokuituverkoston rakentamisen käynnistäminen ja tähän liittyvien suunnitelmien, selvitysten, mahdollisten lupien valmistelu ja haku joko ostopalveluna tai itsetehtynä.
 
Siika-Pyhäjokialueen Liitto ry
yleishyödyllinen kehittämishanke
Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja organisoida toimintamalli, jossa Siika- Pyhäjokialueen Liiton taseen pääoma saadaan kanavoitua alueella tuottamaan uutta toimintaa ja lisäämään alueen elinvoimaisuutta.
 
Raahen kaupunki
yleishyödyllinen kehittämishanke
Merta ei ole vielä hyödynnetty tehokkaasti Raahen matkailun markkinoinnissa, vaikka kaupungilla on historiaa laivanrakennuskaupunkina. Tässä hankkeessa suunnitellaan, valmistellaan ja toteutetaan purjelaiva-ajan tapahtuma, jonka avulla nostetaan Raahen imagoa.
 
Hirvasniemen Kyläyhdistys ry
yleishyödyllinen investointihanke
Hankkeessa laajennetaan monitoimihallin eli Hirvasniemen kyläyhdistyksen kylätalon HirvasAreenan keittiö-, takka-, ja kokoustiloja. Investoinnin toteutus parantaa ratkaisevasti keittiötilojen käyttämistä mm. kokousten ja juhlatilaisuuksien yhteydessä.
 
Pattijoen Metsästysseura ry
yleishyödyllinen investointihanke
Hankkeen tavoitteena on uuden ison kodan 25 m2 rakentaminen sekä vanhan majan alapohjan korjaaminen (mikrobivaurio).
 
Lumijokiset liikkumaan ry
yleishyödyllinen investointihanke
Padel pohjoiseen –hankkeessa rakennetaan Lumijoelle Suomen pohjoisin padel-kenttä.
Copyright © *|2014|* Nouseva Rannikkoseutu ry, All rights reserved.


unsubscribe from this list    update subscription preferences 

Email Marketing Powered by Mailchimp